Miten koneoppiminen eroaa tekoälystä?
Tekoäly on yläkäsite kaikelle koneen älykkäältä vaikuttavalle toiminnalle. Koneoppiminen on sen tärkein nykymenetelmä: järjestelmä ei noudata käsin kirjoitettuja sääntöjä vaan oppii ne datasta. Käytännössä lähes kaikki, mitä tänään kutsutaan tekoälyksi, on koneoppimista. Vanhempi sääntöpohjainen tekoäly (jos asiakas sanoo X, vastaa Y) on edelleen käytössä esimerkiksi yksinkertaisissa chatboteissa, mutta se ei opi mitään.
Missä koneoppimista käytetään huomaamatta?
Roskapostisuodatus, verkkokaupan suositukset, luottopäätökset, petostentunnistus ja kysyntäennusteet ovat pyörineet koneoppimisella jo yli vuosikymmenen. Olen itse rakentanut koneoppimispohjaisia automaatioita finanssisektorille jo ennen ChatGPT:n aikakautta, ja ero nykyiseen on lähinnä siinä, että generatiiviset mallit toivat saman teknologian jokaisen työpöydälle ilman datatiimiä.
Esimerkki käytännöstä
Sähköpostipalvelun roskapostisuodatin ei sisällä listaa kielletyistä sanoista. Sen sijaan se on koulutettu miljoonilla viesteillä, joista osa on merkitty roskapostiksi. Malli oppii tunnistamaan yhdistelmiä (lähettäjä, sanasto, linkit), jotka ennustavat roskapostia, ja soveltaa oppimaansa jokaiseen uuteen viestiin.