Tekoälylukutaito tarkoittaa osaamista, jonka avulla ihmiset käyttävät tekoälyä tietoon perustuen ja tuntevat sen riskit. Tekoälyasetuksen 4 artikla on velvoittanut työnantajia 2.2.2025 alkaen. Sen sanamuoto muuttui 27.7.2026: nyt työnantajan on tuettava henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämistä, mutta tiettyä tasoa ei tarvitse varmistaa.
- Uusi 4 artikla tuli voimaan koontiasetuksella (EU) 2026/1744. Velvoite säilyi, mutta riittävän tason varmistamisen sijaan työnantajan on nyt tuettava osaamisen kehittämistä
- Moni suomenkielinen lähde kuvaa yhä vanhaa sanamuotoa, jossa puhuttiin “riittävästä” tekoälylukutaidosta
- Sertifikaattia, koetta, tekoälyvastaavaa tai tiettyä koulutusmuotoa ei vaadita. Toimet voi osoittaa sisäisellä kirjauksella
- Suomen laki ei nimeä 4 artiklalle valvojaa eikä säädä sen laiminlyönnille seuraamusmaksua, mutta osaamisen puute voi tulla esiin, jos tekoälyn käytöstä seuraa vahinko
- Korkean riskin järjestelmissä ihmisvalvojien pätevyysvaatimus (26 artikla) on erillinen ja tiukempi
Mitä tekoälylukutaito tarkoittaa?
Tekoälylukutaito eli AI-lukutaito tarkoittaa tekoälyasetuksessa osaamista, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla ihminen käyttää tekoälyjärjestelmiä tietoon perustuen ja tuntee tekoälyn mahdollisuudet, riskit ja mahdolliset vahingot. Määritelmä on tekoälyasetuksen (EU) 2024/1689 3 artiklan 56 kohdassa, ja se koskee tarjoajia, käyttöönottajia ja henkilöitä, joihin tekoälyn vaikutukset kohdistuvat.
Työnantajan kannalta määritelmä tiivistyy kysymykseen: ymmärtävätkö työntekijämme, mitä he tekevät, kun käyttävät tekoälyä työssään? Näkökulma on eri kuin kansalaisen tai opiskelijan tekoälylukutaidossa. Esimerkiksi Opetushallitus ja Humak käsittelevät tekoälylukutaitoa kansalaisen ja oppijan taitona: miten tunnistaa tekoälyn tekemä sisältö tai suhtautua siihen kriittisesti. Tässä oppaassa puhumme työpaikasta ja siitä, mitä työnantajan kannattaa tehdä.
| Kansalaistaito | Työnantajan näkökulma | |
|---|---|---|
| Kenen asia | Jokaisen oppijan ja kansalaisen | Organisaation, joka käyttää tai tarjoaa tekoälyjärjestelmiä |
| Mihin keskitytään | Tekoälyn tunnistaminen, lähdekriittisyys, oma tietosuoja | Omat työkalut, tietorajat, tuotosten tarkistus ja vastuut |
| Mitä sääntely sanoo | Ei velvoitteita yksilölle | Tekoälyasetuksen 4 artikla: tuettava henkilöstön lukutaidon kehittämistä |
| Miten osoitetaan | Ei tarvetta | Sisäinen kirjaus koulutuksista ja ohjauksesta |
Lyhyen määritelmän löydät myös tekoälysanastomme AI-lukutaitoa käsittelevästä artikkelista.
Mitä tekoälyasetus vaatii työnantajalta nyt?
Tekoälyasetuksen 4 artikla on velvoittanut tarjoajia ja käyttöönottajia 2.2.2025 alkaen. Nykyisen, 27.7.2026 voimaan tulleen sanamuodon mukaan niiden on toteutettava toimenpiteitä, joilla ne tukevat henkilöstönsä tekoälylukutaidon kehittämistä. Velvoite ei edellytä, että työnantaja takaisi kenenkään tietyn osaamistason. Muutos tuli koontiasetuksella (EU) 2026/1744, joka korvasi 4 artiklan alkuperäisen sanamuodon.
Uusi 4 artiklan 1 kohta kuuluu sanatarkasti näin:
“Tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on toteutettava toimenpiteitä, joilla ne tukevat henkilöstönsä ja muiden niiden puolesta tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden tekoälylukutaidon kehittämistä, minkä yhteydessä otetaan huomioon heidän tekninen tietämyksensä, kokemuksensa, koulutuksensa ja tekoälyjärjestelmien käyttöyhteys sekä henkilöt tai henkilöryhmät, joihin tekoälyjärjestelmiä on määrä käyttää. Tämä velvoite ei edellytä tarjoajien tai käyttöönottajien takaavan kenenkään yksittäisen henkilön tiettyä tekoälylukutaidon tasoa.”
Matka tähän kesti puolitoista vuotta. Taulukko näyttää, miten velvoite muuttui:
| Alkuperäinen 4 artikla (2.2.2025 alkaen) | Komission ehdotus (19.11.2025) | Voimassa 27.7.2026 alkaen | |
|---|---|---|---|
| Kenen vastuulla | Tarjoajat ja käyttöönottajat | Velvoite olisi siirtynyt jäsenvaltioille ja komissiolle | Tarjoajat ja käyttöönottajat |
| Mitä pitää tehdä | Toteutettava parhaansa mukaan toimenpiteet, joilla varmistetaan riittävä tekoälylukutaito | Jäsenvaltiot ja komissio olisivat edistäneet lukutaitoa | Toteutettava toimenpiteet, joilla tuetaan lukutaidon kehittämistä |
| Vaaditaanko tietty taso | “Riittävä” taso | Ei koskenut yrityksiä suoraan | Ei. Tiettyä tasoa ei tarvitse taata |
| Mitä huomioidaan | Tekninen tietämys, kokemus, koulutus, käyttöyhteys ja kohderyhmä | Samat tekijät, mutta vain kannustuksena yrityksille | Samat asiat kuin alkuperäisessä |
| Tuki pk-yrityksille | Ei erillistä kohtaa | Osa ehdotusta | Komissio ja jäsenvaltiot tukevat erityisesti pk-yrityksiä, ja komissio julkaisee käytännön esimerkkejä (4 artiklan 2 kohta) |
Komission ehdotus ei mennyt läpi sellaisenaan. Lopputulos oli kompromissi: vastuu jäi yrityksille, mutta “riittävän tason” vaatimus poistui. Koontiasetuksen johdanto-osan mukaan tiukat tasovaatimukset rasittivat erityisesti pienempiä yrityksiä. Johdanto-osassa todetaan myös, että tekoälylukutaidon pitäisi silti olla strateginen painopiste sääntelystä riippumatta.
Jo alkuperäinen velvoite oli “parhaansa mukaan”
Kertovatko suomalaiset sivut jo uudesta sanamuodosta?
Useimmat eivät. Kävimme 7.10.2026 läpi 43 suomenkielistä sivua, jotka näkyivät Googlen kärkikymmenikössä seitsemällä tekoälylukutaitoa ja tekoälyasetusta koskevalla haulla. Tekoälylukutaitoa asetuksen velvoitteena käsitteli 17 sivua, ja niistä vain kolme mainitsi heinäkuun 2026 muutoksen. Niistäkin yksi kuvasi lukutaitovelvoitteen vanhalla sanamuodolla, ja toinen mainitsi muutoksen vain aikataulussa.
| Havainto | Sivuja |
|---|---|
| Mainitsi heinäkuun 2026 muutoksen | 3 / 17 |
| Kuvasi velvoitteen vanhalla sanamuodolla: riittävä tekoälylukutaito on varmistettava | 7 / 17 |
| Vanha sanamuoto, vaikka sivu oli julkaistu tai päivitetty 27.7.2026 jälkeen (17 sivusta viisi) | 3 / 5 |
| Vähintään yksi vanhentunut tieto (sanamuoto tai korkean riskin aikataulu ilman lykkäystä) | 9 / 17 |
| Väitti lukutaidon laiminlyönnistä seuraavan sakkoja | 0 / 43 |
Otos on pieni ja perustuu yhteen hakuhetkeen, joten yksi sivu muuttaa osuutta noin kuusi prosenttiyksikköä. Osa sivuista on kirjoitettu ennen muutosta, jolloin vanha sanamuoto oli oikein. Selvitys kertoo siis, mitä hakija lukee nyt, eikä arvioi kirjoittajien huolellisuutta. Emme nimeä sivuja. Kaikki luvut, menetelmän ja tarkistuslistan vanhentuneen lähteen tunnistamiseen löydät hakutulosselvityksestämme.
Koko tekoälyasetuksen riskitasot ja aikataulun käymme läpi EU AI Act -oppaassamme.
Koskeeko velvoite meitä, jos käytämme vain ChatGPT:tä tai Copilotia?
Kyllä. Velvoite koskee tekoälyjärjestelmien käyttöönottajia, eli käytännössä jokaista organisaatiota, jossa tekoälyä käytetään ammatillisesti. Komission oma esimerkki on työntekijä, joka kirjoittaa ChatGPT:llä mainostekstiä tai kääntää sillä tekstejä: hänelle pitää kertoa riskeistä, kuten hallusinaatioista eli uskottavan näköisistä mutta virheellisistä vastauksista. Velvoite ei koske työntekijöiden yksityistä käyttöä vapaa-ajalla.
Toimien pitää tavoittaa kaikki, jotka käyttävät tekoälyä teidän puolestanne. Korkean riskin käytössä vaatimukset ovat tiukemmat:
Oma henkilöstö
Kaikki, jotka käyttävät tekoälyä työssään, myös työnantajan hankkimien työkalujen ulkopuolella. Toimet voivat olla eritasoisia eri ryhmille.
Alihankkijat ja palveluntarjoajat
Komission mukaan “muut henkilöt” ovat esimerkiksi alihankkijoita ja palveluntarjoajia, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä organisaation puolesta.
Korkean riskin käyttö
Jos käytätte korkean riskin järjestelmää, 26 artikla velvoittaa lisäksi antamaan valvonnan henkilöille, joilla on tarvittava pätevyys, koulutus ja valtuudet.
Korkean riskin järjestelmiä ovat esimerkiksi rekrytoinnissa tai luottopäätöksissä käytettävät järjestelmät. Niiden vaatimuksia sovelletaan liitteen III järjestelmiin 2.12.2027 alkaen ja liitteen I järjestelmiin 2.8.2028 alkaen. Jos epäilette, että jokin käyttötapanne voi kuulua tähän luokkaan, arvioikaa se erikseen tekoälyn riskienhallinnan oppaamme avulla.
Tarvitaanko sertifikaatti, koe tai tietty koulutus?
Ei tarvita. Komission tekoälylukutaitoa koskeva kysymys-vastaus-sivu (päivitetty 27.7.2026) toteaa suoraan, että sertifikaattia ei tarvita, vaan organisaatio voi pitää sisäistä kirjausta koulutuksista ja muusta ohjauksesta. Asetus ei myöskään vaadi osaamisen mittaamista, tekoälyvastaavaa tai tiettyä koulutusmuotoa. Taulukkoon on koottu komission vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
| Kysymys | Vastaus | Mitä se tarkoittaa teille |
|---|---|---|
| Tarvitaanko sertifikaatti? | Ei | Pitäkää sisäistä kirjausta järjestetyistä koulutuksista ja ohjauksesta |
| Pitääkö osaaminen mitata kokeella? | Ei | Testi voi olla hyödyllinen oppimisen tukena, mutta sitä ei vaadita |
| Pitääkö nimetä tekoälyvastaava? | Ei | Nimetty omistaja helpottaa työtä, mutta se on oma valintanne |
| Onko jokin koulutusmuoto pakollinen? | Ei | Koulutus, perehdytys, pelisäännöt ja ohjeet ovat kaikki mahdollisia toimia |
| Riittääkö käyttöohjeiden lukeminen? | Ei välttämättä | Komission mukaan pelkkä ohjeisiin nojaaminen voi olla tehotonta |
| Saako eri ryhmille tehdä eritasoisia toimia? | Kyllä | Johto, asiantuntijat ja kehittäjät voivat saada erilaisen sisällön |
| Takaako komission esimerkkien kopiointi vaatimustenmukaisuuden? | Ei | Komission käytäntökokoelma on inspiraatiota, ei valmis ratkaisu |
Komissio luettelee myös asiat, jotka toimien pitäisi vähintään kattaa: yleinen ymmärrys tekoälystä ja siitä, mitä tekoälyä organisaatiossa käytetään, organisaation rooli (tarjoaja vai käyttöönottaja), käytön riskit sekä sisällön räätälöinti osaamistason ja käyttöyhteyden mukaan. Oikeudellisia ja eettisiä näkökulmia komissio suosittelee lisäksi.
Lue komission sivua ja asetusta rinnakkain
Kuka valvoo Suomessa ja mitä laiminlyönnistä seuraa?
Suomen laki ei nimeä tekoälylukutaitovelvoitteelle omaa valvojaa eikä säädä sen laiminlyönnille seuraamusmaksua. Laki eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta (1377/2025) tuli voimaan 1.1.2026. Traficomin mukaan valvonta on hajautettu 15 viranomaiselle. Laki jakaa tehtävät korkean riskin järjestelmien, kiellettyjen käytäntöjen ja avoimuusvelvoitteiden osalta, ja Traficom toimii keskitettynä yhteyspisteenä. Tekoälylukutaitoa laki ei mainitse.
Hallituksen esityksessä (HE 46/2025), joka kirjoitettiin alkuperäisen 4 artiklan aikaan, todetaan: “Tekoälylukutaitoa koskeva säännös ei sellaisenaan muodosta velvoitteita eikä tekoälyasetus sisällä sääntelyä 4 artiklan laiminlyönnin tai rikkomisen sanktioimisesta.” Esityksen mukaan osaamisesta on silti huolehdittava, jotta muut velvoitteet voidaan täyttää, esimerkiksi korkean riskin järjestelmien käyttöönottajan velvoitteet 26 artiklassa. Komissio näkee asian toisin: sen mukaan kansalliset viranomaiset voivat määrätä seuraamuksia myös 4 artiklan rikkomisesta, jos kansallinen laki sen mahdollistaa.
| Lähde | Mitä se sanoo seuraamuksista |
|---|---|
| Laki 1377/2025 | Ei nimeä 4 artiklalle valvojaa eikä säädä seuraamusmaksua sen laiminlyönnistä |
| HE 46/2025 | Säännös ei sellaisenaan muodosta velvoitteita, eikä asetus sanktioi 4 artiklan rikkomista |
| Komission kysymys-vastaus-sivu | Valvonta kuuluu kansallisille markkinavalvontaviranomaisille elokuusta 2026. Seuraamusten pitää olla suhteellisia, ja ne ovat todennäköisempiä, jos puutteellinen koulutus tai ohjaus johti vaaratilanteeseen |
| Yleiset vahingonkorvaussäännöt | Komission mukaan vahinkoa kärsinyt voi vaatia korvausta kansallisen lain mukaan. Suomessa vastuuta arvioidaan tavallisten vahingonkorvaussääntöjen mukaan |
Pelkästä koulutuksen puutteesta ei siis Suomessa nykyisen lain mukaan voi määrätä seuraamusmaksua. Tilanne voi muuttua, jos kansallista lakia täydennetään. Eri asia on, jos tekoälyn huolimaton käyttö aiheuttaa vahinkoa asiakkaalle tai kolmannelle osapuolelle. Silloin kysytään, mitä organisaatio teki ohjatakseen käyttöä, ja kirjatuista toimista on hyötyä. Tämä opas ei ole oikeudellista neuvontaa. Jos tilanteenne on tulkinnanvarainen, kysykää juristilta.
Haluatteko selvittää, mitä tekoälyasetus tarkoittaa juuri teille?
Kartoitamme käyttämänne tekoälyn ja kokoamme tehtävälistan, jossa on mukana myös henkilöstön osaaminen.
Miksi tekoälylukutaitoon kannattaa panostaa, vaikka 4 artiklalla ei ole omaa sanktiota?
Koska suurimmat riskit eivät tule viranomaiselta vaan omasta käytöstä. Tekoälyä käytetään työpaikoilla joka tapauksessa, ja ilman yhteistä osaamista jokainen tekee omat tulkintansa siitä, mitä saa syöttää, mihin tuloksiin voi luottaa ja milloin pitää kysyä. Koontiasetuksen johdanto-osakin toteaa, että lukutaidon pitäisi olla strateginen painopiste sääntelystä riippumatta.
Sanktion puute koskee vain 4 artiklaa. Sama huolimaton käyttö voi rikkoa tietosuoja-asetusta, tekoälyasetuksen 5 artiklan kieltoja tai 50 artiklan avoimuusvelvoitteita. Tietosuoja-asetuksen rikkomisesta seuraamusmaksun voi määrätä tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio, ja tekoälyasetuksen 5 ja 50 artiklan rikkomisista lain 1377/2025 mukainen seuraamusmaksulautakunta. Osaava henkilöstö välttää nämä tilanteet.
Luvaton tekoälyn käyttö
Kun hyväksyttyjä työkaluja ja rajoja ei tunneta, ihmiset käyttävät henkilökohtaisia tilejä hiljaa. Varjokäyttö ei näy kenellekään, joten sitä ei voi ohjata.
Tietovuodot
Asiakasdata, henkilötiedot tai sopimusluonnokset päätyvät palveluun, jonka ehdot eivät sovi tilanteeseen. Osa vuodoista johtuu tekniikasta, kuten liian laajoista käyttöoikeuksista tai liittimistä. Osa taas siitä, ettei tiedetä, mitä mihinkin palveluun saa syöttää, ja sen korjaa koulutus.
Virheet asiakastyössä
Uskottavan näköinen mutta väärä vastaus päätyy tarjoukseen, raporttiin tai asiakasviestiin, koska kukaan ei tarkistanut sitä.
Tuottavuus
Osaava käyttäjä saa työkaluista enemmän irti. Jos työkalua käytetään vain hakukoneen tapaan, iso osa sen hyödystä, kuten omien dokumenttien käsittely, luonnostelu ja toistuvien tehtävien automatisointi, jää käyttämättä.
Lukutaito ja pelisäännöt kulkevat käsi kädessä. Pelisäännöt kertovat, mitä saa tehdä, ja lukutaito auttaa ymmärtämään, miksi. Ensimmäisen version pelisäännöistä voitte koota tekoälypolitiikan oppaamme avulla, ja tietorajoja käsittelemme tarkemmin tekoälyn tietoturvaa koskevassa oppaassa. Johdon kannattaa kytkeä osaamisen kehittäminen myös yrityksen tekoälystrategiaan, koska strategia kertoo, mihin osaamista ylipäätään tarvitaan.
Miten tekoälylukutaito-ohjelma rakennetaan?
Toimiva tekoälylukutaito-ohjelma syntyy neljässä vaiheessa: kartoitetaan käytössä olevat työkalut, määritellään roolikohtaiset tarpeet, valitaan toimet ja kirjataan, mitä tehtiin. Ohjelman ei tarvitse olla raskas. Pienessä yrityksessä se voi mahtua yhteen taulukkoon ja yhteen koulutuspäivään.
1. Kartoittakaa käytössä olevat työkalut
Selvittäkää, mitä tekoälyä teillä oikeasti käytetään, myös henkilökohtaisilla tileillä ja muiden ohjelmistojen sisäänrakennettuina ominaisuuksina. Kysykää myös, mihin tehtäviin.
2. Määritelkää roolikohtaiset tarpeet
Johto, asiakaspalvelu ja kehittäjät tarvitsevat eri asioita. Asetus edellyttää, että tekninen tietämys, kokemus ja käyttöyhteys otetaan huomioon.
3. Valitkaa toimet
Koulutus omilla työtehtävillä, kirjalliset pelisäännöt, perehdytys uusille työntekijöille ja paikka, johon epäselvät tilanteet viedään.
4. Kirjatkaa ja päivittäkää
Kirjatkaa, keitä koulutettiin, milloin ja mitä käsiteltiin. Sopikaa seuraava päivitys, koska työkalut muuttuvat muutamassa kuukaudessa.
Koulutuksissamme aloitamme aina ennakkokyselyllä, jossa osallistujat kertovat nykytasostaan, odotuksistaan ja kiinnostavimmista käyttötapauksistaan. Vastauksista näkee usein myös, mitä työkaluja talossa jo käytetään. Tänä vuonna olemme kouluttaneet yli 200 asiantuntijaa käyttämään Claudea, ja koulutamme myös Copilotin ja ChatGPT:n käyttöä osallistujien omilla työtehtävillä. Kerromme koulutuksista tarkemmin tekoälykoulutusten sivulla.
Miten näette henkilöstön lähtötason?
Asetus ei vaadi osaamisen mittaamista, mutta lähtötason tunteminen auttaa kohdentamaan toimet oikeille ihmisille. Alla oleva AI-taitotestimme näyttää vastaajan tason muutamassa minuutissa. Jos haluatte koko tiimin kuvan, teemme organisaatiollenne oman kyselylinkin. Raportti näyttää keskiarvot ja hajonnan osa-alueittain, ei kenenkään yksittäisiä vastauksia.
AI-taitotesti
Neljä pisteytettyä tehtävää ja kuusi kysymystä työtavoistasi. Tulos kertoo vahvuutesi, yhden teon tälle viikolle ja sopivan ilmaisen kurssin.
Perustuu Anthropicin AI Fluency -kehykseen (4D). Pisteytys näkyy tuloksessa.Miten pelisäännöt tukevat lukutaitoa?
Kirjalliset pelisäännöt ovat yksi konkreettinen toimenpide henkilöstön tekoälylukutaidon tukemiseen, ja niistä jää samalla kirjaus siitä, mitä on sovittu. Koulutuskin on tehokkaampaa, kun osallistujat tietävät, mitä työkaluja ja aineistoja heillä saa käyttää. Alla olevalla tekoälyn pelisääntötyökalulla saatte ensimmäisen version kuuteen kysymykseen vastaamalla. Jos haluatte tehdä pelisäännöt ohjatusti koko tiimin kanssa, se onnistuu tekoälyn pelikirjatyöpajassamme.
Tekoälyn pelisäännöt tiimillenne
Vastaa, mitä työkaluja ja aineistoa teillä on, kuka tarkistaa ja kuka omistaa. Saat yhden sivun pelisääntökortin, jossa päättämättömät kohdat on merkitty rehellisesti.
Samat säännöt kuin tekoälypolitiikka-oppaassamme, täytettyinä teidän valinnoillanne. Ei juridinen arvio.2 avointa
Mitä eri rooleilta kannattaa odottaa?
Asetus ei määrittele roolikohtaisia sisältöjä, joten alla oleva taulukko on meidän suosituksemme, ei lain vaatimus. Suosittelemme, että tekoälylukutaito suhteutetaan siihen, mitä kukin tekee tekoälyllä ja kenen elämään hänen tuotoksensa vaikuttavat.
| Rooli | Mitä suosittelemme osaamaan | Esimerkki toimesta |
|---|---|---|
| Johto | Mihin tekoälyä yrityksessä käytetään, mitkä riskit ovat suurimmat, kuka omistaa kokonaisuuden ja mitä asetus edellyttää | Johtoryhmän sessio ja päätös pelisäännöistä |
| Asiantuntijat | Hyväksytyt työkalut, tietorajat, tuotosten tarkistus ja hallusinaatioiden tunnistaminen omassa työssä | Koulutus omilla työtehtävillä ja kirjalliset pelisäännöt |
| Asiakaspalvelu | Mitä asiakastietoja saa käsitellä, milloin tekoälyn luonnos tarkistetaan ja miten asiakkaalle kerrotaan tekoälyn käytöstä | Lyhyt perehdytys ja tarkistuslista asiakasviesteihin |
| Esihenkilöt ja HR | Rekrytoinnin ja henkilöarvioinnin erityisriskit, työntekijätietojen käsittely ja tiimin ohjaaminen | Erillinen sessio HR-käytöstä ja perehdytysmateriaalin päivitys |
| IT ja kehittäjät | Integraatioiden ja automaatioiden riskit, tarjoajan ja käyttöönottajan ero sekä korkean riskin luokittelu | Tekninen koulutus ja käyttötapausten riskiarvio |
Johtoryhmän osalta tekoälylukutaito liittyy myös siihen, kuka omistaa tekoälyn käytön. Tätä käsittelemme tarkemmin AI governance -oppaassamme. Jos johtaja haluaa itselleen henkilökohtaista tukea, tarjoamme myös tekoälymentorointia johtajille.
Miten toimet kirjataan?
Toimet kirjataan sisäisesti, esimerkiksi taulukkoon tai henkilöstöjärjestelmään. Komission mukaan erillistä todistusta ei tarvita, vaan organisaatio voi pitää sisäistä kirjausta koulutuksista ja ohjauksesta. Hyvä kirjaus kertoo, keitä toimet koskivat, milloin ne tehtiin, mitä käsiteltiin ja milloin asiaan palataan.
| Kenttä | Esimerkki |
|---|---|
| Kuka | Myyntitiimi, 12 henkilöä (nimilista liitteenä) |
| Milloin | 14.10.2026 |
| Toimi | Kolmen tunnin koulutus omilla työtehtävillä ja pelisääntöjen läpikäynti |
| Mitä käsiteltiin | Hyväksytyt työkalut, asiakastietojen käsittely, tuotosten tarkistus, hallusinaatiot, organisaation rooli käyttöönottajana |
| Työkalut | Copilot ja ChatGPT yritystilillä |
| Vastuuhenkilö | Myyntijohtaja |
| Seuraava päivitys | Huhtikuu 2027 tai kun käyttöön tulee uusi työkalu |
Kirjausta ei kannata tehdä pelkästään valvojaa varten. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä, ketkä ovat jääneet ilman perehdytystä ja missä tiimissä pelisäännöt ovat vanhentuneet. Jos haluatte koota kirjauksen osaksi laajempaa tekoälyasetuksen valmiustyötä, autamme siinä EU AI Act -valmiuspalvelussamme.
Usein kysytyt kysymykset
Jäikö jokin kysymys avoimeksi? Vastaamme arkipäivisin vuorokauden kuluessa.
Riittääkö yksi koulutus tekoälylukutaitoon?
Yksi koulutus on hyvä alku, mutta se riittää harvoin pitkään. Työkalut ja käyttötavat muuttuvat nopeasti, ja asetus puhuu lukutaidon kehittämisen tukemisesta, ei kertasuorituksesta. Suosittelemme, että kirjaatte jokaiselle ryhmälle seuraavan päivityksen ajankohdan ja palaatte asiaan aina, kun käyttöön tulee uusi työkalu tai uusi käyttötapa.
Pitääkö myös alihankkijat ja palveluntarjoajat kouluttaa?
Velvoite koskee henkilöstön lisäksi muita henkilöitä, jotka vastaavat tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä organisaation puolesta. Komission esimerkkejä ovat alihankkijat, palveluntarjoajat ja jopa asiakkaat. Toimen ei tarvitse olla oma koulutus: voitte esimerkiksi käydä pelisääntönne ja työkalujen riskit läpi sopimuksessa tai perehdytyksessä ja kirjata, että näin tehtiin.
Onko verkkokurssi riittävä tapa tukea tekoälylukutaitoa?
Asetus ei vaadi tiettyä koulutusmuotoa, joten verkkokurssi voi olla yksi toimenpide. Yleinen kurssi ei kuitenkaan kerro, mitä työkaluja teillä saa käyttää, mitä aineistoa niihin ei syötetä tai miten tuotokset tarkistetaan. Komission mukaan sisältö pitäisi suhteuttaa osaamistasoon ja käyttöyhteyteen. Vertailimme ilmaisia vaihtoehtoja tekoälykurssien oppaassamme.
Tarvitaanko tekoälylukutaidosta todistus tai sertifikaatti?
Ei tarvita. Komission kysymys-vastaus-sivun mukaan sertifikaattia ei tarvita, vaan organisaatio voi pitää sisäistä kirjausta järjestetyistä koulutuksista ja ohjauksesta. Mikään todistus ei myöskään osoita, että velvoite olisi “täytetty”, koska asetus ei enää edellytä tiettyä osaamistasoa.
Koskeeko tekoälylukutaito myös pientä yritystä?
Kyllä, jos yritys käyttää tekoälyjärjestelmiä ammatillisesti. Heinäkuussa 2026 voimaan tullut muutos kevensi velvoitetta muun muassa siksi, että vanha tasovaatimus rasitti erityisesti pienempiä yrityksiä. Uuden 4 artiklan 2 kohdan mukaan komission ja jäsenvaltioiden on tuettava erityisesti pk-yrityksiä. Pienessä yrityksessä toimet voivat olla kevyitä: yhteiset pelisäännöt, lyhyt koulutus ja muistiinpano siitä, mitä tehtiin.
Onko tekoälylukutaito sama asia kuin digitaidot?
Ei aivan. Digitaidot ovat laajempi kokonaisuus. Tekoälylukutaito tarkoittaa asetuksen määritelmän mukaan osaamista, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla tekoälyä käytetään tietoon perustuen ja sen mahdollisuudet, riskit ja mahdolliset vahingot tunnetaan. Lyhyt määritelmä löytyy myös tekoälysanastostamme.
Mistä tekoälylukutaito-ohjelma kannattaa aloittaa?
Kartoituksesta. Selvittäkää ensin, mitä tekoälytyökaluja teillä oikeasti käytetään, myös henkilökohtaisilla tileillä, ja kuka niitä käyttää. Vasta sen jälkeen kannattaa päättää, kuka tarvitsee mitäkin. Pohjaksi sopii tekoälyn pelisääntötyökalumme, joka kokoaa käytön rajat yhdelle sivulle.
Tärkeimmät opit
- 01 Tekoälyasetuksen 4 artikla on velvoittanut 2.2.2025 alkaen, ja 27.7.2026 alkaen velvoite on tukea henkilöstön tekoälylukutaidon kehittämistä. Tiettyä tasoa ei tarvitse taata.
- 02 Sertifikaattia, koetta, tekoälyvastaavaa tai tiettyä koulutusmuotoa ei vaadita. Toimet voi osoittaa sisäisellä kirjauksella.
- 03 Suomen laki ei säädä 4 artiklan laiminlyönnille seuraamusmaksua, mutta jos tekoälyn käytöstä seuraa vahinko, kysytään, miten käyttöä ohjattiin.
- 04 Toimiva ohjelma alkaa kartoituksesta ja etenee roolikohtaisiin toimiin, joita tukevat yhteiset pelisäännöt.
Huomautus
